Sotkajärven pinta on laskenut vapun aaton ennätyskorkeudesta kymmenen senttiä. Pinnankorkeus oli 28.5. 127,40 metriä. Noteeraus on tavanomainen tähän aikaan vuodesta, vaikka sateita on ollut vain vähän.
Sotkajärven pinta oli vapun aattona kevään ennätyskorkeudessa, joka kirjattiin 127,51 metriä. Lukema jäi viime vuoden ennätyskorkeudesta vielä viisi senttiä, mutta on kuitenkin selvästi keskimääräistä korkeampi lukema.
Aiemmin syksyllä saatiin raportti kalastoselvityksestä, josta on jo aiemmin tiedotettu. Hankkeesta on nyt laadittu loppuraportti ja maksatushakemus myönnetystä avustuksesta ELY-keskukseen. Hankkeen rahoituksesta pääosa oli EU:n maaseudun kehittämisen maatalousrahaston päätökseen perustuvaa julkista rahoitusta. Loppuosa rahoituksesta katettiin yhdistyksen jäsenten vastikkeettomalla talkootyöllä. Loppuraportissa on esitetty tarkempi erittly rahoituksesta.
Kalastoselvitys ja loppuraportti on luettavissa tällä verkkosivulla kohdassa Tietoa järven tilasta.
Sotkajärven pinnan korkeus oli torstaina 17.11.2022 127,36 senttiä. Se on aika normaali veden korkeus tähän aikaan. Viime vuonna pinta oli kahdeksan senttiä korkeammalla ja 2020 viisi senttiä, mutta on ollut vuosia, jolloin pinta on ollut 5-6 senttiä alempana.
Pinnan korkeus oli 27.10.2022 127,33 senttiä. Lokakuun korkein noteeraus on 12 senttiä korkeampi ja matalin puolestaan 10 senttiä alempana.
Yhteenvetona voi todeta, että tänä vuonna pinnan korkeuden vaihtelu on ollut aika pientä.
KVVY:n kalastoselvityksen yhteenveto:
Koekalastussaaliin poikkeuksellisin piirre oli runsas haukisaalis. Koekalastuksessa käytetyt Nordic-verkot
pyytävät tehokkaasti ahven- ja särkikaloja, mutta samaan aikaan hauen pyydystettävyys on heikkoa. Vaikka hauki on erittäin yleinen laji useimmissa järvissämme, jää se yleensä vain satunnaisesti
koekalastussaaliksi. Tavanomaisen 0-2 yksilön koekalastussaaliin perusteella ei yleensä voida arvioida
haukikannan runsautta, mutta Sotkajärven haukikanta on 9 saalisyksilön myötä kiistatta runsas. Haukikannan runsaslukuisuudesta kertoo sekin, että haukia tavattiin myös ahvenen mahasta ja koeravustusmerrasta. Sotkajärvessä näyttäisi esiintyvän melko runsaasti myös isoja haukia, mikä on positiivinen
asia kalaston tasapainon säilymisen kannalta.
Haukien runsaus pitää ottaa huomioon myös koko koekalastussaaliin tulkinnassa. Kalastoperusteisen
ekologisen luokittelun laskennalliset raja-arvot eivät varsinaisesti huomioi näin runsasta haukisaalista.
Haukisaaliin varjoon jää se, että särjen biomassaosuus oli ahventa runsaampi. Lahnakanta on niukka,
mutta salakka esiintyy runsaana. Verkkosaaliissa ahven on Sotkajärven lukumääräisesti runsain yksittäinen laji, mutta särjen ja salakan myötä särkikalat ahvenkaloja runsaampi lajiryhmä. Sotkajärven
kalatiheys on kuitenkin niin pieni, että se vastasi matalan humusjärvityypin erinomaista ekologista tilaluokitusta.
Kalojen ikämääritykset vahvistivat, ettei Sotkajärven kalatiheys ole niin suuri, että se merkittävästi heikentäisi ahventen ja särkien kasvua. Etenkin ahvenen kasvu jatkuu suoraviivaisen nopeasti ainakin
kymmeneen ikävuoteen ja noin 700-800 gramman painoon saakka. Särki ei lajina yllä suurimpien ahventen mittoihin, mutta koekalastussaaliissa särkien keskikoko oli tavanomaiseen tapaan ahventa
suurempi. Sotkajärven särkien kasvunopeus oli kohtalaisen hyvä, eikä kanta vaikuta liian tiheältä.
Runsas haukikanta harventaa tehokkaasti särkikalakantoja. Sekä nuoret särjet että ahvenet olivat
kasvaneet hyvin vuosina 2020 ja 2021, joten kehityssuunta vaikuttaa näiltä osin hyvältä.
Valtaosa Sotkajärven rantaviivasta ja karikkoalueista on ulkoisesti hyvin täpläravulle soveltuvaa habitaattia. Viidestä koeravustusalueesta kuitenkin yksi osoittautui hieman muita paremmaksi, kun yksikkösaalis oli 0,4 kpl/mertayö. Kahdelta ravustusalueelta ei saatu lainkaan rapuja, ja muiltakin saatiin
vain 1-2 yksilöä. Siten Sotkajärven täplärapukantaa voi pitää olosuhteisiin nähden hyvin niukkana.
Ahvenen ja hauen vatsojen sisältöä tutkimalla on mahdollista havainnoida sitä, miten tärkeä petokalojen ravintokohde täplärapu Sotkajärvessä on. Petokalojen saalistus saattaa olla yksi osatekijä rapukannan niukkuuteen.
Kalojen elohopeapitoisuuksien puolesta Sotkajärven ahvenia voidaan syödä huoletta. Sen sijaan
haukien suhteen tulee noudattaa Ruokaviraston suosituksia ja käyttää ravinnoksi lähinnä alle 2 kg:n
painoisia haukia. Suuret hauet kannattaa vapauttaa myös kalastonhoidollisin perustein.
Tulosten perusteella Sotkajärven kalakannassa ei ole hoitokalastustarvetta. Luontaisesti esiintyvien
petokalalajien kantoja voidaan pitää elinvoimaisina, eikä kalaistutuksilla ei voida merkittävästi lisätä
Sotkajärven kalastuksellista arvoa. Kuhanpoikasistutuksia ei kannata toistaiseksi tehdä. Niitä voidaan
uudelleen harkita, jos vuonna 2020 ja 2022 istutettuja kuhia saadaan saaliiksi runsaasti vuosina 2024-
Kokonaisuudessaan Sotkajärven kalakanta on tasapainoinen, joten järvi sopii hyvin vapaaajankalastuksen kohteeksi. Ahventen ja pienten haukien lisäksi voidaan suositella myös särkien pyyntiä ja ravintokäyttöä. Ruokalana aliarvostetun särjen hyödyntäminen saattaisi osaltaan auttaa ahvenkannan vahvistumista.
Koko selvitys on luettavissa tällä verkkosivulla kohdassa Tietoa järven tilasta.
Osakaskunnan edustaja Veli Varvas kertoi, että maanantaina 19.9. istutettiin 7 500 kuhanpoikasta Sotkajärveen. Kaksi vuotta sitten istuttettiin 2 200 kuhanpoikasta.
Sotkajärviyhdistys on ollut yhteydessä Metsäkeskukseen järveen laskevien metsäojien tilan selvittämiseksi ja mahdollisten kunnostustoimien tekemiseksi. Tavoitteena on parantaa järven veden laatua ja ehkäistä metsäojien kautta järveen tulevaa ravinnekuormaa, joka on lähinnä typpeä ja fosforia.
Lauantaina 3.9. pidettiin Teuron Kylätalolla tilaisuus, jossa Metsäkeskuksen metsän- ja luonnonhoidon asiakasneuvoja Olli Lukanniemi piti esityksen aiheesta. Lukanniemi kävi läpi ensin periaatteita ja vaihtoehtoja, joilla metsäojista järveen tulevaa ravinnekuormaa voidaan rajoittaa tai estää.
Sen jälkeen keskusteltiin vaihtoehdoista Sotkajärveen laskevien metsäojien kohdalla. Tehokas tapa on rakentaa ojiin laskeutusaltaita, jotka soveltuisivat hyvin myös Sotkajärven ympäristöön.
Sotkajärven valuma-alueeseen kuuluvat myös Ojajärvi ja Pukarojärvi. Lukanniemen mukaan ne on järkevää ottaa mukaan projektiin, jotta siitä olisi oikeasti hyötyä Sotkajärvelle. Kolme järveä kattava projekti on myös riittävän kokoinen Metsäkeskuksen toteutettavaksi.
Projektin suunnittelu on jo aloitettu ja hankehaku on tarkoitus järjestää vuodelle 2024. Jos projekti etenee suunnitelmien mukaan, voisivat työt alkaa syksyllä 2024.
Metsäkeskus on yhteydessä maanomistajiin ja neuvottelee heidän kanssaan suostumukset rakentaa laskeutusaltaita metsäojiin. Projektin rahoittaa kokonaan valtio eli ns. omavastuuosuuksia ei tarvita.
Järviyhdistysten vastuulle tulee laskeutusaltaiden ylläpito, johon myös on mahdollista saada erilaisia rahallisia avustuksia. Yhdistyksiä ei voida velvoittaa ylläpitoon, mutta ne voivat ottaa sen vapaaehtoisesti vastuulleen.
Altaat pitää käydä tarkastamassa vuosittain ja huolehtia, että ne tyhjennetään vähintään 10 vuoden välein tai useammin riippuen tarpeesta.
Kokoukseen osallistui henkilöitä myös Pukarojärven rannoilta. He pitivät hyvänä ajatuksena sitä, että Sotkajärviyhdistys laajentaisi toimintaansa myös Pukarolle. Lukanniemen mukaan olisi hyvä saada myös Ojajärvi mukaan samaan yhdistykseen.
Suurempi ja kattavampi yhdistys on hankkeelle parempi, vaikka sinänsä hanke ei edellytä yhdistyksen tai yhdistysten mukanaoloa.
Sotkajärviyhdistyksen tehtäväksi tuli pohtia toiminnan laajentamista Ojajärvelle ja Pukarojärvelle edellyttäen, että järvien maanomistajat ja mökkiläiset pitävät sitä järkevänä.
Sotkajärviyhdistyksen hallitus keskustelee asiasta lähiviikkoina. Asia on yhdistykselle niin iso, että se pitää joka tapauksessa päättää vuosikokouksessa tai ylimääräisessä yhdistyksen kokouksessa, joten asiaan palataan vielä tämän syksyn aikana.
Sotkajärvi ympäri -soutu järjestettiin jo viidennen kerran maanantaina 18.7. Mukana oli yhdeksän venekuntaa ja 25 osallistujaa. Sää suosi jälleen kerran soutajia, jotka saivat taivaltaa rastilta toiselle mukavassa kesäkelissä.
Soudut alkoivat Retkisaaresta, jossa joukkueet vastasivat Riika ja Jarnon laatimiin jokamiehen oikeutta koskeviin kysymyksiin. Mäkelöiden pihassa joukkueet testasivat fudistaitojaan, joissa on vielä parantamisen varaa, koska vain kaksi joukkuetta pääsi pisteille.
Tauno Lahtisen mökillä tarkastettiin vesillelaskupaikan rakennustyömaa, mutta jouduttiin vastailemaan myös kiperiin kysymyksiin ja pisteiden lopullinen määrä ratkaistiin viidellä tikalla.
Mia Miettinen esitteli järven pohjoisrannalle nousseen uuden huvilan ja sen ympäristön. Samalla testattiin osallistujien rallitietämystä asiantuntevalla kysymyspatterilla.
Perinteisesti soudut päättyivät Kanervien rantaan, jossa oli tuttuun tapaan ketjunheitto sekä Leenan ja Jorin herkulliset ruoka- ja juomatarjoilut.
Lämpimät kiitokset osallistujille ja rastien pitäjille mukavan haastavista tehtävistä ja maistuvista tarjoiluista!
Yhdistyksen vuosikokous pidettiin lauantaina 18.6.2022 Teuron Kylätalolla. Paikalla oli 21 yhdistyksen jäsentä.
Vuosikokouksen pöytäkirja löytyy kohdasta Kokousaineistot, mutta tässä tiivistetysti kokouksen päätökset.
Kari Hovi kertoi KVVY Oy:n kalastoselvityksen tilannekatsauksen. Tärkein ennakkotieto on se, että Sotkajärven kaloissa ei ole sellaisia määriä elohopeaa, että niiden käyttöä ravinnoksi pitäisi rajoittaa.
Riikka Holopainen ja Jarno Honkanen esittelivät oman selvityksensä KVVY:n koekalastussaaliin ohessa saaduista näytekaloista (liite 2.). Yhteenvetona he totesivat, että kalat olivat hyväkuntoisia ja löydökset tyypillisiä järvikaloille.
Vilkkaan keskustelun jälkeen päätettiin, että Riikan ja Jarnon tekemän selvityksen jatko-osa tehdään 4-5 vuoden kulutta, jotta nähdään kalakannan terveydentilassa tehdyt mahdolliset muutokset. Lisäksi yhdistys voi hakea apurahoja nykyisten näytteiden analysoinnin syventämiseksi. Edelleen voidaan pohtia KVVY:n kanssa sitä, miten projektia jatketaan ja miten saatuja näytteitä voidaan vielä hyödyntää.
Yhdistys on ollut yhteydessä Metsäkeskukseen sen selvittämiseksi, kuinka paljon metsäojista laskee ravinteita järveen. Tavoitteena on tehdä ojiin saostusaltaita, joihin ravinteet jäisivät. Metsäkeskuksen asiantuntijan vahva suositus on, että saataisiin mukaan hankkeeseen myös Pukaronjärvi, koska sitä kautta tulee merkittävä osa Sotkajärven ravinnekuormasta. Päätettiin järjestää sotkajärveläisten ja pukarolaisten yhteinen tapaaminen syksyllä.
Yhdistys järjestää tutusmisretken Lintukopille kesän aikana. Ajankohtaan palataan.
Retkisaaren puuceen rakentamistalkoot jatkuvat keskiviikkona 29.7. klo 10.00. Tervetuloa mukaan!
Sotkajärvi Ympäri -soutu järjestetään viidennen kerran maanantaina 18.7. klo 13.00. Souduista informoidaan tarkemmin lähiaikoina. Toivottavasti saadaan uusia vierailukohteita. Tauno Lahtinen ilmoitti, että hän järjestää rastin ns. vesillelaskupaikalle, jotta se tulisi tutuksi järven ympärillä asuville. Lisäksi vesillelaskupaikan sijainnista informoidaan yhdistyksen verkko- ja Facebook -sivuilla.
Hallituksen valittiin puheenjohtajaksi Juhani Pekkala ja jäseniksi Harry Herold, Jarno Honkanen, Kari Hovi, Leena Kanerva, Jussi Mäkelä ja Ilpo Rasila. Hallituksen jäsenille ei makseta palkkioita.
Kalastusmerkkien eli pyydysmerkkien ostaminen tapahtuu siten, että maksu maksetaan yhdistyksen tilille: FI08 5025 1620 0266 07. Pyydyksen laitetaan tunnukseksi kalastajan nimi / Veli Varvas.
Katiskamerkki maksaa euron ja verkkomerkki kolme euroa. Kalastusmerkkejä voi ostaa yhteensä 12 eurolla per osakas.
Sotkajärviyhdistys tilittää kalastusmaksut kerran vuodessa osakaskunnalle.
Sotkajärviyhdistyksen Facebook -sivut löytyvät, kun laittaa hakukenttään Sotkajärviyhdistys.
Jos on ongelmia, tämän linkin pitäisi viedä suoraan sivuille https://www.facebook.com/groups/1972757499700133/
Sotkajärviyhdistys 