KVVY:n kalastoselvityksen yhteenveto:
Koekalastussaaliin poikkeuksellisin piirre oli runsas haukisaalis. Koekalastuksessa käytetyt Nordic-verkot
pyytävät tehokkaasti ahven- ja särkikaloja, mutta samaan aikaan hauen pyydystettävyys on heikkoa. Vaikka hauki on erittäin yleinen laji useimmissa järvissämme, jää se yleensä vain satunnaisesti
koekalastussaaliksi. Tavanomaisen 0-2 yksilön koekalastussaaliin perusteella ei yleensä voida arvioida
haukikannan runsautta, mutta Sotkajärven haukikanta on 9 saalisyksilön myötä kiistatta runsas. Haukikannan runsaslukuisuudesta kertoo sekin, että haukia tavattiin myös ahvenen mahasta ja koeravustusmerrasta. Sotkajärvessä näyttäisi esiintyvän melko runsaasti myös isoja haukia, mikä on positiivinen
asia kalaston tasapainon säilymisen kannalta.
Haukien runsaus pitää ottaa huomioon myös koko koekalastussaaliin tulkinnassa. Kalastoperusteisen
ekologisen luokittelun laskennalliset raja-arvot eivät varsinaisesti huomioi näin runsasta haukisaalista.
Haukisaaliin varjoon jää se, että särjen biomassaosuus oli ahventa runsaampi. Lahnakanta on niukka,
mutta salakka esiintyy runsaana. Verkkosaaliissa ahven on Sotkajärven lukumääräisesti runsain yksittäinen laji, mutta särjen ja salakan myötä särkikalat ahvenkaloja runsaampi lajiryhmä. Sotkajärven
kalatiheys on kuitenkin niin pieni, että se vastasi matalan humusjärvityypin erinomaista ekologista tilaluokitusta.
Kalojen ikämääritykset vahvistivat, ettei Sotkajärven kalatiheys ole niin suuri, että se merkittävästi heikentäisi ahventen ja särkien kasvua. Etenkin ahvenen kasvu jatkuu suoraviivaisen nopeasti ainakin
kymmeneen ikävuoteen ja noin 700-800 gramman painoon saakka. Särki ei lajina yllä suurimpien ahventen mittoihin, mutta koekalastussaaliissa särkien keskikoko oli tavanomaiseen tapaan ahventa
suurempi. Sotkajärven särkien kasvunopeus oli kohtalaisen hyvä, eikä kanta vaikuta liian tiheältä.
Runsas haukikanta harventaa tehokkaasti särkikalakantoja. Sekä nuoret särjet että ahvenet olivat
kasvaneet hyvin vuosina 2020 ja 2021, joten kehityssuunta vaikuttaa näiltä osin hyvältä.
Valtaosa Sotkajärven rantaviivasta ja karikkoalueista on ulkoisesti hyvin täpläravulle soveltuvaa habitaattia. Viidestä koeravustusalueesta kuitenkin yksi osoittautui hieman muita paremmaksi, kun yksikkösaalis oli 0,4 kpl/mertayö. Kahdelta ravustusalueelta ei saatu lainkaan rapuja, ja muiltakin saatiin
vain 1-2 yksilöä. Siten Sotkajärven täplärapukantaa voi pitää olosuhteisiin nähden hyvin niukkana.
Ahvenen ja hauen vatsojen sisältöä tutkimalla on mahdollista havainnoida sitä, miten tärkeä petokalojen ravintokohde täplärapu Sotkajärvessä on. Petokalojen saalistus saattaa olla yksi osatekijä rapukannan niukkuuteen.
Kalojen elohopeapitoisuuksien puolesta Sotkajärven ahvenia voidaan syödä huoletta. Sen sijaan
haukien suhteen tulee noudattaa Ruokaviraston suosituksia ja käyttää ravinnoksi lähinnä alle 2 kg:n
painoisia haukia. Suuret hauet kannattaa vapauttaa myös kalastonhoidollisin perustein.
Tulosten perusteella Sotkajärven kalakannassa ei ole hoitokalastustarvetta. Luontaisesti esiintyvien
petokalalajien kantoja voidaan pitää elinvoimaisina, eikä kalaistutuksilla ei voida merkittävästi lisätä
Sotkajärven kalastuksellista arvoa. Kuhanpoikasistutuksia ei kannata toistaiseksi tehdä. Niitä voidaan
uudelleen harkita, jos vuonna 2020 ja 2022 istutettuja kuhia saadaan saaliiksi runsaasti vuosina 2024-
Kokonaisuudessaan Sotkajärven kalakanta on tasapainoinen, joten järvi sopii hyvin vapaaajankalastuksen kohteeksi. Ahventen ja pienten haukien lisäksi voidaan suositella myös särkien pyyntiä ja ravintokäyttöä. Ruokalana aliarvostetun särjen hyödyntäminen saattaisi osaltaan auttaa ahvenkannan vahvistumista.
Koko selvitys on luettavissa tällä verkkosivulla kohdassa Tietoa järven tilasta.
Sotkajärviyhdistys 